Murteista ja niiden ymmärrettävyydestä.

Joulukirkkoon lähtö valitettavasti peruuntui uupumustapauksen vuoksi. Parempi siis lepäillä ja miettiä esim. seuraavaa:

"Sie" on yksikön partitiivissa "sinnuu" (Imatra) tai "siuta" (Joutseno). Opin tämän aikoinaan, vuonna 1968, muutettuani kotipaikkaani kyseisen matkan. Etäisyys vain muutama kymmentä kilometriä, ja noin suuri ero! Onko vastaavia, äkkijyrkkiä kielen muutoksia lyhyen etäisyyden puitteissa muilla tiedossa? Ja, mikä tärkeintä - missä kulkee Savon ja Etelä-Karjalan todellinen raja? Ovatko pohjois-ruokolahtelaiset itse asiassa savolaisia, kuten osa jyväskyläläisistäkin?

Jyrkin kieliraja Kaakkois-Suomen suunnalla lienee Imatralla: naapurikaupunki "Svetossa" on käytössä täysin toisenlainen puhetapa...

Synnyinsuduillanikin oli paikoitellen käytössä sanoja, joiden merkitystä en ymmärtänyt. Seuraavaa en ymmärrä vieläkään: mitä tarkoittaa, kun joku suutuspäissään sanoo -

- Viel sie näät naalikkas!

Oletteko muuten huomanneet, kuinka vanhoissa, kotimaisissa elokuvissa käytetään murretta luonnehtimaan ihmistä? Hiukan "yksioikoiset" höpöttelijät pantiin puhumaan karjalan murretta ja terävämmät kieroilijat savoa...

Aamukeskustelu Jumalan kanssa, osa 1.

Lumet ovat nyt sulaneet, ja pihapiiri on taas synkän harmaa.

- Huomenta.

Tuttu ääni taivaasta yllätti iloisesti ja nosti tunnelmaani.

- Huomenta!

Jumala mietti hetken. Sitten:

- Harmaa on päivä, mutta niitäkin tarvitaan.

- Aivan. Eipä tarvitse lumia työnnellä.

- Hmmm...olet tainnut saada eilisen jälkeen palautetta - ja toivottavasti myönteistä?

Mietin hetken ja älysin.

- Niin...tuli vähän kehuttua naisia netissä. Siis ei nettinaisia, vaan naisia netissä, ymmärräthän. Facessa.

Taivaasta kuului naurahdus.

- Tiedätkö mitä? Viimeksi mainitsemasi aminohappo- ja nukleiinihappoketjujen samanaikainen syntyminen oli vasta toiseksi vaativin tehtäväni. Vaikein oli nainen.

- Niin...?

- Katsos...piti luoda olento, jonka kanssa teillä miehillä ei tule ikävä. Arvioni mukaan menee äärimmäisen kauan, jopa aioneita (vrt. Vanha Testamentti - löytyy myös Wikistä), ennen kuin alatte pysyä heidän monimutkaisen ajattelunsa tasalla.

- Totta. Hyvin olet asian miettinyt.

- Toivotan sinulle siis antoisia keskusteluja heidän kanssaan. Ja lakkaa suhtautumasta heihin "vavistuksella", koska ihmisiähän hekin ovat. Vain sinua viisaampia.

- Totta. Kiitos - tämä keskustelu selvitti asiaa huomattavasti!

- Ole hyvä. Ja käänny puoleeni aina, kun sinulla on jotakin kysyttävää tai pyydettävää.

Moikkasimme ja jatkoimme kumpikin omia hommiamme. Hyvä muistaa, että jossakin on Wikipediaakin asiantuntevampi taho, jolta voi näitä vaikeita asioita kysellä.

Joko majava on pidätetty? (29.4.2013 - eipä enempää tästä aiheesta, ellei uutta ilmaannu)

"....Yhtiön ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla kirjoittaa Talvivaaran Paikan päällä -blogissa maanantaina, että pH-arvojen tilapäisen kohoamisen syyksi on selvinnyt vastarakennettu majavapato Lumijoessa...". (KALEVA 29.4.2013). Voihan että. Olisihan se pitänyt arvata, että "viherpiipertäjät" ovat palkanneet puolelleen risupartaisen majavan ja kouluttaneet sen estämään ns. "puhdistettujen vesien" leviämistä vesistöihin. Voihan että. Oletan, että majava on jo pidätetty epäiltynä Talvivaaran "laajennetun vesikierron" sabotoinnista. Majavalta on löytynyt mm. pH- ja johtokykymittarit, jotka se on kähveltänyt kaivoksen varikolta. Epäilyjä majavan syyllisyydestä lisäävät yhtiön turvamiehen majavan pesästä löytämät dokumentit, joiden mukaan majava on suorittanut maatalous-metsätieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistolla, pääaineenaan ympäristönsuojelu. Vaikka en olekaan lakimies vaan "viherpiipertäjä", tarjoudun puolustamaan majavaa tulevassa oikeudenkäynnissä (ellei yhteinen opinahjomme, Viikki, jäävää minua ja heitä epäilyksen varjoa yhteistyöstä majavan kanssa minunkin ylleni). Raastuvassa siis tavataan....?

Muuratsalon Vanhus paljastaa Elämän Tarkoituksen.

Arkaillen
ja suurella vavistuksella
saapui väki Muuratsalon Vanhuksen ovelle.

"Arvoisa Vanhus", aloitti rohkein,
ensinnä ovelle ehtinyt.
"Olemme kuulleet Sinun puhuvan itseksesi
Elämän Tarkoituksesta.
Voisimmeko tulla siitä osallisiksi?"

"Peremmälle, peremmälle", mumisi Vanhus
vajaahampaisella suullaan.

"Peremmälle vain", toisti Vanhus
jokseenkin monotonisella, mörisevällä äänellään, ja
ohjasi ympärilleen pälyilevät
Elämän Tarkoituksen etsijät
keskelle paperikaaosta:

mapitettuja ja mapittamattomia,
standardikokoisia ja kaikkia standardeja
räikeästi pilkkanaan pitävän muotoisia
lippuja, lappuja ja suurempiakin arkkeja
sinne tänne täysin sattumanvaraisesti
ripoteltuina, edes näennäistäkään järjestystä
(esim. värin perusteella asettautuneina)
itseltään vaatimatta
Vanhuksen kotia täyttämässä!

"Löytäkää", sanoi Vanhus, "Elämän Tarkoitus".

Väki, hetken hämillään ympärilleen vilkuillen, ryhtyi työhön.

Kauan siinä aikaa kului, ja välillä kävivät miehet
ulkona tupakalla
koiraa rapsuttamassa.

Ennen pitkää alkoi tapahtua edistystä:
Kutvosen Huonekalutehtaan komea Biedermeyer
paljastui vähitellen paperilastin alta.
Seinänvierustat näkivät päivänvalon
ties kuinka monen aionin jälkeen
ja hyllyt täyttyivät vähitellen
aakkostetuista papereista,
siististi aihepiirinsä mukaan
niille sullottuina.

"Arvoisa Vanhus", aloitti rohkein etsijöistä,
kädet paperien lajittelusta punoittaen:
"Olemme nyt käyneet kymmenen päivän aikana,
voimiamme säästelemättä,
läpi joka ikisen lippusesi, lappusesi ja
muunkin muotoisen paperisi - mutta
mikään niistä ei ole paljastanut meille
tietoa Elämän Tarkoituksesta.
Kuinka emme ole sitä löytäneet?

"Hmmm...." hymisi Vanhus
partaansa hiljaa hekotellen.
"Päinvastoin - olette saavuttaneet sen!".

Epätietoinen supattelu levisi
ahkerien uurastajien joukossa.

Sitten jälleen se rohkein heistä:
"Voitko selittää meille, konkretisoida...?"

"Voinpa hyvinkin", vastasi Vanhus.
"Olette kuulleet minun puhuvan itsekseni
Elämän Tarkoituksesta,
ja sen te olette nyt toteuttaneet, ainakin minun osaltani."

"Siis....?".

"Olen sitä miettinyt ja ääneen vaimollenikin sen kertonut:
Elämän Tarkoitus minulle itselleni
on ollut saada kaikki nämä

liput,
laput ja
muunkin muotoiset paperit

pois nurkista, tuoleilta, pöydiltä, sohvilta
ja muistakin kuviteltavissa olevista paikoista
edes jonkinmoiseen - mieluiten
aihepiireittäin aakkostettuun - järjestykseen,

Tämä Elämäni Tarkoitus on nyt täyttynyt,
kiitos teidän uhrautuvan uurastuksenne!"

Väki poistui Vanhuksen luota
asiaa erittäin syvällisesti pohtien.
Tieto Elämän Tarkoituksesta
alkoi pian levitä kylällä
kulovalkean tavoin, ja kohta alkoi tapahtua:

Hieno paperipöly leijaili kaduilla ja kujilla,
keräyspaperipisteet täyttyivät
aaltopahvilaatikoissa niihin toimitetuista papereista
(siis lipuista, lapuista sekä muista
normitetun ja normittamattoman mallisista papereista)
ja eikö jossakin
jo joku viritellyt pihalleen talvisia tulia
metsänreunaa loimottaen valaisemaan
näillä samoilla kotoaan kantamilla papereilla!

Yleinen mielipide vahvistui kylällä:
"Muuratsalon Vanhus selvitti todellakin meille
Elämän Tarkoituksen!"

- Tämän tarinan minulle kertoi unessa
itse Muuratsalon Vanhus, tuo ikitietäjä,
vinoa hymyä sekaisen partansa sisällä kehitellen....