On tässä elämää jo nähtykin....

On tässä elämää jo nähtykin....

Wednesday, January 27, 2016

Ikävien tosiasioiden kohtaamisesta ja asioiden hoidosta.

Huomenta!

Kun asiat alkavat mennä huonoon suuntaan (ympäristö, maailmantalous, bioliuotus), voidaan asiaa pohtia julkisuudessa (emmehän elä Stalinin aikoja, emmehän?). Kun joku esittää arvion asioiden todennäköisestä kehityksestä tulevaisuudessa, tapahtuu usein seuraavaa (vapaasti, Muuratsalon Vanhuksen ajatuksenkulkua seuraten):

1. Sanotaan, että lähtötiedot ovat virheelliset. - Asiasta soitetaan iltalehtiin.
2. Sanotaan, että lähtötiedot ovat kenties oikeat, mutta analyysi "päin prinkkalaa". - Asiasta soitetaan iltalehtiin.
3. Todetaan, ettei kohdilla 1. ja 2. ole merkitystä, koska asiasta kertovan tahon munuaisten lopputuotteiden virtaussuunta on kääntynyt poikkeavasti päätä kohti ja hänestä on tullut ilonpilaaja. - Asiasta soitetaan iltalehtiin.

Päätelmät: asiasta kertova taho hoidetaan suomalaiskansallisella tavalla eli viedään navetan taakse jne. (tästä ei välttämättä soiteta iltalehtiin).

Kun jonkin ajan kuluttua todetaan, että navetan taakse viety taisikin itse asiassa olla oikeassa (virtsan virtaussuunta ei enää meitä mietitytä), ryhdytään etsimään syyllisiä asioiden ns. tolalle (vrt. Stalinin vainot ja nykyaikainen tapa anta toimitusjohtajalle potkut). Syyllisetkin viedään navetan taakse etc. - Asiasta soitetaan iltalehtiin.

Jos vieläkään ei tapahdu käännettä parempaan, palautetaan sekä alussa että myöhemmissä vaiheissa navetan taakse vietyjen maine, kiinnitetään heille muistolaatat navetan etuseinään, mennään itse navetan taakse ja tehdään se, mitä jokaisen kunniallisen ihmisen vastaavassa tilanteessa tulisi tehdä. - Asiasta soitetaan iltalehtiin.

Mutta - entä, jos tilanne ei VIELÄKÄÄN korjaannu? Navetan taakse on viety jo verrattain suuri joukko asianomaisia, eikä parannusta näy ns. mailla eikä halmeilla?

Muuratsalon Vanhus avaa väsyneet, kaiken nähneet silmänsä ja sanoo:

- Seuraavaksi kannattaisi purkaa se navetta ja kokeilla vielä uudelleen.

No comments:

Post a Comment